Keittiössämme ei ole liikaa tilaa ja siksi päädyin rakentamaan pöydän alle erillisen astiahyllyn. Kuvan pöytä oli toisaalla työpöytänä, mutta siirsin sen nyt keittiöön. Pöytä oli aiemmin hylätynä ja toimettomana sään armoilla ja lähes lahoamispisteessä. Pelastin sen kuitenkin taannoin ja käsittelin pöytärähjän parempaan kuntoon. Sen pöytälevy on edelleen täynnä rakoja ja jalkojen tukevuus on vähän niin ja näin. Tämän pöydän alle sai kuitenkin laitettua pienen hyllyn.
Suunnittelin hyllyn mittojen mukaan ja pyysin Puuukeskuksesta kaikki osat sahattuna. Sen jälkeen oli helppo ruuvailla osat paikoilleen ja maalata kokonaisuus. Sitten vain tavarat paikoilleen. Suuri osa astioista on omatekoista keramiikkaa. Ne ovat hankalia säilyttää, koska ne ovat niin eri kokoisia. Kuvassa on paitsi omatekoisia, myös äitini, anoppini ja lasteni töitä.
Astiahyllyn jälkeen tein vaatekaapin. Meillä ei ole ole liikaa tilaa myöskään ulkovaatteille. Siksi oli pakko tehdä niille joku säilytyspaikka IKEAn hökötyskaapin tilalle. Tämä on tehty Lundia-tikkaista. Ne olivat meidän varastossamme varastohyllykäytössä iloisen punaisiksi maalattuina. Kaappi on normikoosta poikkeava, eli 50 cm leveä ja 60 cm syvä, siis vaatekaappikokoa.
Maalasin vaatekaappiin tulevat osat Osmo Colorilla valkoiseksi ja verhoilin kaapin tällä kertaa puupaneelilla. Senkin sain Puukeskuksesta mittojen mukaisena paneeliläjänä. Ne oli helppo ammuskella naulapyssyllä listoihin, jotka olin itse rakennellut kaapin taka- ja sivuosiin. Pyssyttely olikin hauskaa puuhaa. Mitäköhän seuraavaksi paneloisin.....?
Vaatekaapin tankona on meillä ennenkin vaatekaappikäytössä ollut puunkarahka (tai harjanvarsi), jonka maalasin valkoiseksi. Vaatetangon koukutkin löytyivät omista varastoista. Ne ruuvasin päällimäisen hyllyn alaosaan ja sitten kaappi olikin jo käyttökunnossa. Vielä muutama lista ja luultavasti vielä puutaso kanneksi, niin kaappi on aivan valmis. Ovikin on olemassa, mutta toistaiseksi pidän enemmän tästä avomallista.
Kaappi on siitä hyvä kapistus, että siitä pääsee helposti myös eroon, kuten kaikki Lundiasta rakennetut rakennelmat. Niitä voi muunnella aivan loputtomiin ja arvatenkin muuntelua on meillä piisannut. Lapsuuden Lego-leikit eivät ole selvästi menneet hukkaan.
