Omatekoisia kampanjamateriaaleja

Vaalikrääsä ei ole minun makuuni, mutta jotain pientä on kiva olla mukana viimeisenä kampanjapäivä ennen vaaleja. Pussitin vähän kehäkukansiemeniä, koska kehäkukat ovat helppoja ja ja kauniin keltaisia tai oransseja. Nämä iloisenväriset kukat kukkivat loppukesästä ja ovat hyvä lisä hyötypuutarhan kaunistukseksi. Niiden terälehtiä voi vaikka syödä tai laittaa salaattiin.

Peltisissä rasioissa on huulirasvaa, jota teimme huulirasvatyöpajassa itse. Siinä on mm. vehnänalkio- ja jojobaöljyä, mehiläisvahaa, kaakaovoita sekä eteerisinä öljyinä piparminttu- ja greippiöljyä. Vaalipäällikköni Paula teki herkullisia kauraisia voimakeksejä. 

Viivakuva on Paola Suhosen vuonna 2006 minulle suunnittelema akvarellikuva ja teetin siitä myös postikortteja. 

Nyt viimeiseen kampanjapäivään. Onneksi tänään paistaa aurinko!

Lasia ja keramiikkaa

Harrastan keramiikkaa Espoon työväenopistossa, mutta tämä kevättalvi on ollut niin kiireinen, että aikaansaannokseni ovat jääneet vähiin. Olen tehnyt matkan varrella paljon keramiikkalaattoja, joista kuvassa joitain esimerkkejä. Pikkulaattoja minulla odottaa iso liuta lasitusta ja niissä kaikissa on painettuna joku teksti. Nämä olivat pieniä kokeiluja, koska ei ole aivan helppoa saada oksidiväriä pysymään kirjainten painaumissa, kun päälle laitetaan vielä eri lasite.

Isommassa laatassa se onnistui paremmin. Laatan tekstit liittyvät jollakin tavalla uraani, eli eräänlainen tilinpäätös siinä on kyseessä. Kuvalaatta taas liittyy käsityön taiteen perusopintojeni erääseen työhön, jonka tein jo aiemmin. Sama hahmo seikkailee nimittäin myös ryijyssä.

Lasimaljakko on kuvattu Kauklahti-seuran Lasia, lasia -tapahtumasta 29.3. Järjestimme tapahtuman seurassa (jonka puheenjohtaja olen) Kauklahden lasin tuotannosta. Lasitehtaan historia on Kauklahdessa vahvasti läsnä, vaikka lasitehdas lopetettiin jo vuosikymmeniä sitten. Silti ihmisten kaappien kätköistä löytyy Kauklahden lasin lasiesineitä, joista monet ovat käsinmaalattuja kuvan maljakon tapaan.

Tapahtumaan sai tuoda omia esineitä arvioitavaksi ja Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpää tutki ja arvioi niitä. Kaupunginmuseo aikoo järjestää näyttelyn Kauklahden lasin tuotuannosta ja samalla museo sai tutkia löytyisikö museon kokoelmiin jotain harvinaista. Ja jotain todella löytyi. En ole ihan varma oliko kuvan esine lopulta Kauklahden lasin tuotantoa, mutta hieno se joka tapauksessa on.

Kevään edetessä alkaa kaipaamaan värejä ja kauneutta rujon harmauden keskelle. Tulppaaneista on onneksi iloa.

Juhlamekko tyttärelle

Unohdin laittaa kuvia tyttäreni vanhojen tanssimekosta, jonka ompelin hänen vanhojen tansseihinsa Kuninkaantien lukiossa. Onneksi tämä tehtiin jo loppukesästä, jolloin oli enemmän aikaa. Nyt en olisi mitenkään ehtinyt ompelupuuhiin. Halusin tehdä puvun itse, koska a) se on hauskaa, b) saa varmasti sopivan ja c) se tulee hinta-laatusuhteeltaan vähän edullisemmaksi kuin jos puvun ostaisi valmiina.

Puku on malliltaan täysin kellohelmainen. Koska tylliä piti saada, tein tyllistä irroitettavan päällyshameen. Ilman tylliä puku on hillitympi ja klassisempi, eli pukua voisi teoriassa käyttää vielä uudelleen ja ilman tylliä. Yläosassa on pitsiä ja pari riviä strasseja. Vähemmän on enemmän, eli sen enempää emme kimalletta pukuun upottaneet. Puku istui hyvin ja helmakin saatiin tehtyä oikean mittaiseksi.

Jotenkin en olisi millään kestänyt sitä ajatusta, että puku olisi tilattu jostain kaukomailta, kun olen itse pitänyt aina itse tekemisestä ja ompelemisesta. Oman hääpuvun ja vanhojentanssipukunikin aikoinaan tein itse. Ja ne tanssit - ne olivat tietenkin aivan ihanat!