Tässä lisää vanhoja vaatteita varaston kätköistä. Lisäilin muutamia kuvia aiempaan alla olevaan bloggaukseen. Tässä tulee miesten vaatteita etupäässä 1960- ja 1970-luvuilta sekä lasten vaatteita 1970-luvulta.
Pieni pilkahdus 1940-luvulle
Tässä vähän Humphrey Bogartmainen takki ja hattu sekä hyvät nahkaiset saappaat. Puhdistamalla ja kiillottamalla saappaista saa entistä ehommat.
Muutama miesten vaatekappale 1960- ja 1970-luvuilta
Tässä aika ruskeavoittoista vaatetusta, joka on kuulunut isälleni. Jos kuvissa olisi haju, se olisi ehdottomasti Menneniä. Ruskeita sävyjä on höystetty tuohon aikaan ripauksella viininpunaista sekä sinappia enkä tarkoita oikeaa sinappia rinnuksilla, vaan ihan tarkoituksella väripaletista hankittua.
Kuvan nahkatakki on aivan 1960- ja 1970-luvun vaihteesta. Se on itse asiassa varsin katu-uskottava asu ja näistä ainoa, jonka uusiokäytölle annoin siunaukseni asujen käyttökelpoisuutta ja päälle sopivuutta ihastelleelle isälleni. Samaa aikakautta edustaa myös veljelleni hankittu lasten nahkatakki, joka näkyy alempana. Muistan, että veljeni on nuokkunut isäni olkapäällä ko. takissa ja siitä on otettu kuva johonkin lehteen jossain vappu- tms.poliittisessa tapahtumassa. Reaktio oli varmaankin parivuotiaalta lapselta ihan terve. Vähemmästäkin lapsi uuvahtaa.
Kirjallista materiaalia
Tässä pieni hyppäys kirjalliseen materiaaliin, joita edellä mainituissa vermeissä lueskeltiin. Harmi, että mustasankaiset varsin paksut silmälasit eivät ole tallella, mutta ne voi kuvitella vielä kuvaan mukaan sekä lyijykynän lukijan korvan taakse.
Ja tätä luettavaa löytyy hyllymetreittän....EEC:tä vastustavia läpysköjä löytyi kokonainen pino. Valistustyötä siis olisi vielä tehtävänä, jos jotain kiinnostaa EEC:n vastainen kampanja. Punatähdet voivat ottaa yhteyttä.
Lasten muotia 1970-luvulta
Olen aina pitänyt vihreästä ja vanhoja lasten vaatteitani penkoessani ymmärrän miksi. Vaatevarasto on näemmä vihreää väriä pullollaan. Luulisi, että näistä sävyistä saisi jo vihermyrkytyksen, mutta nykyiset mielivihreäni ovatkin paljon hillitympää sävyä. Vihreä pallopaita on Nanson ja niitä taitaa saada tänäkin päivänä. Valkoinen vekkihame on tehty äitini tennishameesta. Äitini ompeli minulle myös valkoisen merimiesmekon, jota pidin viisivuotiaana. Nahkatakki on kuulunut veljelleni parivuotiaana ja se on tekonahkaa.
Kirjoneuleet on kutonut mummini minulle ja veljelleni. Molempiin kuului myös hattu, mutta omani on kadonnut. En tiedä, miten punavihersokea näkee viimeisen kuvan neulemekot, mutta ne siis ovat räikyvän vihreän ja punaisen väriset. Punavihersokeita palvellakseni sijoitin kuvaan myös keltaiset sandaalit.
