Kädentaitoja televisiosta

Näin joululomalla silmiini osui LIV-kanavan englantilainen lifestyleohjelma,  jossa Kirstie Allsopp kiertää ympäri Englantia oppimassa erilaisia kädentaitoja maan parhailta artesaaneilta. Tällä kertaa oltiin Yorkshiressa paikallisten Marttojen järjestämissä käsityökilpaluissa, jossa oli tyynysarja, seinävaatesarja sekä kolmiulotteisten käsitöiden sarja. Ohjelmassa näytettiin, kuinka tilkkutöitä, aplikointeja ja kirjontatöitä tehdään sekä tutustuttiin alan harrastajiin, muun muassa himokirjojaan, joka oli harvinaisuus lajissaan, eli raavas mies.

Mies oli saanut kirjontapistoksen ja harrasti kirjontaa vähän kaikkialla. Ja itsellenikin tuli olo, että pitäisiköhän vaihteeksi kokeilla kunnon ristipistotöitä. Käsitöiden ideana on itse tekeminen, ei lopputulos. On rentouttavaa saada väsätä jotain konkreettista käsillään ja antaa ideoiden lähteä lentoon. Usein niin käykin, kirjaimellisesti, ja lopputulos voi olla hyvinkin lennokas. Ja kun hulluus iskee, voi vaikka ommella kahvikupin kankaasta ja huovuttaa siihen sisuksen. Tällainen työ nähtiin ohjelmassa. Samoin "seinävaate" joka oli saanut innoituksensa pelastusrenkaasta. Hassuus onkin käsitöissä vahvasti läsnä, varsinkin jos puuhaa harrastepohjalta.

Tekstiilikäsityöt ovat perinteisesti olleet naisten erikoisalaa. Tekstiilitaiteessa onkin aivan huikaisevaa taituruutta, jota voisi arvostaa minusta paljon nykyistäkin enemmän. Lieneekö syynä töiden arkiseen statukseen se, että käsitöitä on pidetty tavallisina naisten askareina, joilla on ollut myös arkinen käyttöfunktio. 

Ihailen silti aina, kun näen taidokkaita käsitöitä. Sellaisia ei voi syntyä muuten kuin intohimoisen harrastukselle omistautumisen kautta. Minusta jollekin asialle omistautuminen, siihen uppoutuminen ja flown vietäväksi heittäytyminen on elämässä aina ihailtava ja tavoiteltava olotila.
Sitä on hauska seurata, vaikka sitten televisiosta, jos ei itse ehdi uppoutumaan. Itselläni on nyt hakusessa seuraava projekti. Väliaikana kudon sukkaa ja lisäksi olen katsonut erästä seinää sillä silmällä, että kohta on sen maalaamisen aika.

Englantilainen lifestyleohjelma Kirstien värkkäilyt.

Tauluhyllyt ja säkkikangastyyny jouluksi

Sain hyvissä ajoin ennen joulua valmiiksi tauluhyllyt olohuoneen seinälle. Ne liittyivät käsityön taiteen syventävien opintojen sisustustehtäväämme. Hyllyt on tehty kierrätyskeskuksesta löytyneisiin taulun kehyksiin. Niistä voi lukea lisää opiskelublogissani "taiteesta käsin".

Tein jouluksi säkkikankaasta tyynyn, varmaankin joulupukin lahjasäkki mielessäni. Leimasin siihen kangasvärillä lehtikuvioita ja kirjoin niihin langalla vähän lisäväriä. Tosin puhti loppui ja kirjonta jäi odottamaan parempaa hetkeä. Toisella puolella on erilaiset kuviot ja kirjonnat.

Jouluna meillä oli paljon vieraita syömässä, joten keksin raahata ruokapöydän keskelle olohuoneen lattiaa. Ruokailunurkkaus olisi tullut liian ahtaaksi ja lisäsin pöytään pituutta pukkijaloilla ja varastossa olleella pöytälevyllä. Siirsin nojatuolit ja pyöreän olohuoneen pöydän ruokailutilaan, ja siihen ne ovat nyt saaneet jäädä. Sen verran hauskalta uusi järjestys tuntuu joulun jälkeenkin.

Kuka käskee, että olohuoneessa pitää olla sohva ja televisio? Koko olohuoneen fuktion voi muuttaa. Samantien keskelle lattiaa voisi tuoda höyläpenkin ja askartelupöydän, jos nikkarointi ja käsityöt kiinnostavat. Sahailinkin jo tauluhyllyjen osia olohuoneessamme, koska en jaksanut raahautua kylmässä ja pimeässä autotalliimme nikkaroimaan. Vasaran pauke ja sahanpuru voi tosin olla pienoinen ongelma, varsinkin muiden perheenjäsenten mielestä, mutta pieni sellainen.

Nikkarointia; astiahylly & vaatekaappi

Keittiössämme ei ole liikaa tilaa ja siksi päädyin rakentamaan pöydän alle erillisen astiahyllyn. Kuvan pöytä oli toisaalla työpöytänä, mutta siirsin sen nyt keittiöön. Pöytä oli aiemmin hylätynä ja toimettomana sään armoilla ja lähes lahoamispisteessä. Pelastin sen kuitenkin taannoin ja käsittelin pöytärähjän parempaan kuntoon. Sen pöytälevy on edelleen täynnä rakoja ja jalkojen tukevuus on vähän niin ja näin. Tämän pöydän alle sai kuitenkin laitettua pienen hyllyn.

Suunnittelin hyllyn mittojen mukaan ja pyysin Puuukeskuksesta kaikki osat sahattuna. Sen jälkeen oli helppo ruuvailla osat paikoilleen ja maalata kokonaisuus. Sitten vain tavarat paikoilleen. Suuri osa astioista on omatekoista keramiikkaa. Ne ovat hankalia säilyttää, koska ne ovat niin eri kokoisia. Kuvassa on paitsi omatekoisia, myös äitini, anoppini ja lasteni töitä.

Astiahyllyn jälkeen tein vaatekaapin. Meillä ei ole ole liikaa tilaa myöskään ulkovaatteille. Siksi oli pakko tehdä niille joku säilytyspaikka IKEAn hökötyskaapin tilalle. Tämä on tehty Lundia-tikkaista. Ne olivat meidän varastossamme varastohyllykäytössä iloisen punaisiksi maalattuina. Kaappi on normikoosta poikkeava, eli 50 cm leveä ja 60 cm syvä, siis vaatekaappikokoa.

Maalasin vaatekaappiin tulevat osat Osmo Colorilla valkoiseksi ja verhoilin kaapin tällä kertaa puupaneelilla. Senkin sain Puukeskuksesta mittojen mukaisena paneeliläjänä. Ne oli helppo ammuskella naulapyssyllä listoihin, jotka olin itse rakennellut kaapin taka- ja sivuosiin. Pyssyttely olikin hauskaa puuhaa. Mitäköhän seuraavaksi paneloisin.....?

Vaatekaapin tankona on meillä ennenkin vaatekaappikäytössä ollut puunkarahka (tai harjanvarsi), jonka maalasin valkoiseksi. Vaatetangon koukutkin löytyivät omista varastoista. Ne ruuvasin päällimäisen hyllyn alaosaan ja sitten kaappi olikin jo käyttökunnossa. Vielä muutama lista ja luultavasti vielä puutaso kanneksi, niin kaappi on aivan valmis. Ovikin on olemassa, mutta toistaiseksi pidän enemmän tästä avomallista.

Kaappi on siitä hyvä kapistus, että siitä pääsee helposti myös eroon, kuten kaikki Lundiasta rakennetut rakennelmat. Niitä voi muunnella aivan loputtomiin ja arvatenkin muuntelua on meillä piisannut. Lapsuuden Lego-leikit eivät ole selvästi menneet hukkaan.

Ihana kesä!

Kuvissa kotipihan kukkia, kissamme Saga ja Miro, 14-vuotiaan Leon itse rakentama vene ja muita kesätunnelmia.

Ystävän tilkkupeitto

Ystäväni Pia on kutonut villalangasta näin herkullisen värisiä neliöitä. Lupasin auttaa ja kasata tilkut virkkaamalla peitoksi. Peitto on suunniteltu Pian Lilli-tytölle. Vihdoinkin oli aikaa levittää kaikki tilkut ulos nurmikolle. Sisällä kissat sotkivat aina puuhat ja alkoivat loikoilemaan tilkkusommitelman päällä. Nyt ulkona orava tuli katselemaan puuhiani, mutta onneksi vain matkan takaa. Valmista tuli ja sain viihdoin luovutettua valmiin peiton sen oikealle omistajalle. Kuulemma uusiakin tilkkuja on työn alla....

Rakukeramiikkalinnut ja muita töitä

Olin jälleen jokakeväisessä rakupoltossa Ruukinrannassa. Tässä tämän kevään rakukeramiikkatöitä.

Mustat perhoset on tehty teippaamalla maalarinteipillä perhosen muotoinen kohta ja lasittamalla työ valkoisella. Tämän jälkeen teippi poistetaan ja kohta muuttuu kuumassa rakupöntössä kuivien lehtien ja sahanpurujen seassa mustaksi. Shakkiruudut syntyvät samalla tavalla jättämällä osa ruuduista lasittamatta, jolloin ne muuttuvat mustiksi. Tein ruudut vapaalla kädellä. Alimmassa kuvassa oleva pieni kuppi on viime vuoden tuotantoa. Tein perhoskupin sille pariksi. Säilytän siinä hammastahnoja ja pienessä kupissa korvakoruja.

Pehmopää ja jänisjalkapeili

Sain juuri työni näyttelystä kotiin. Nyt Anelma Unelma kurkistelee minua olohuoneen hyllyllä. Kyseessä on työväenopiston käsityön taiteen perusopinnot päättävä lopputyö Anelma Unelma katsoo peiliin. Työstä ja opinnoista voi lukea tarkemmin lopputyöblogistani. Siellä on lisää kuvia opintojen ajalta. Tässä alla muutamia kuvia lopputyöstäni. Aion jatkaa samoja latuja vielä seuraavat kolme vuotta syventävissä opinnoissa. Kyseessä on hauska harrastus, jossa parasta on ollut rento ote ja mukava kesto-flow.

 

Vapputyyny

Virkkasin tällaisen värikkään tyynyn ystävältäni saamistani Novitan Miami-langoista. Virkkasin kolmioita, joita jatkettiin toisesta päästä. Näin saatiin aikaan salmiakkitilkku. Sivuissa palat on virkattu salmiakin puolikkaiksi ja ala- ja yläreunoissa on pelkät kolmiopalat. Lopuksi palat ydistettiin virkkaamalla niin, että sauma jätettiin päällipuolelle näkyviin. Toisen puolen virkkasin valkoiseksi. Siellä on myös napit, joista tyynyn sisuksen voi vaihtaa. Kutsuin tätä virkatessa sirkustyynyksi sen iloisten värien ansiosta. Tai oikeastaan tyynyn voisi nimetä myös vapputyynyksi, koska tyyny valmistui sopivasti vapuksi.

Hempeitä tyynyjä

Tilda-käsityöinnostus iskee aina välilllä. Kirjojakin on kertynyt jo monia. Halusin uusia tyynynpäällisiä ja tein muutaman tällaisen yltiöhempeän tyynyn Tildan inspiroimana. Lintukuva on päällimmäisestä Tilda-kirjasta ja siirretty kankaaseen kopioimalla se kankaan kopiointiin tarkoitettuun arkkiin. Siitä kuva silitettiin kankaalle. Toinen tyyny päätyi Elsan huoneeseen kevättä odottamaan.

Metallilevystä kaulakoru

Kokeilin työväenopiston käsityöopintojeni harjoitustyönä kuvan siirtämistä metallipinnalle. Kuva on otettu lehdestä kopioimalla ja pyörylä on rautakauppatavaraa. Kopion pitää olla laserkopio, muuten kuva ei pysy. Kappaleen pintaan siveltiin art medium-nimistä ainetta. Kuva asetettiin sen päälle ja paineltiin hyvin pintaan. Sen annettiin kuivua ja sitten paperi kasteltiin ja hangattiin pois. Yllättävää kyllä, kuva tarttui hyvin. Sama aine toimii myös kankaalle, puulle ja muille tasaisille materiaaleille. Tästä kokeilusta tuli kaulakoru.

Kierrätyskynttilöitä

Isoista kynttilöistä jää ylijäänyttä steariinia sen verran, että päätin säästää ne jatkokäyttöä varten. Laitoin talven mittaan kertyineitä pieniäkin kynttilänpätkiä talteen ja niistä sain aikaan nämä kynttilät. Ostettua on vain kynttilän sydänlanka. Ylin raitakynttilä on tehty kuohukermapurkkiin ja alimmat pahvimukeihin. Pilkullinen kahvikuppi on kirpputorilta. Lasipurkit ovat tulleet aikanaan ostokynttilöiden mukana. Testasin kynttilöitä ja ne palavat onneksi tasaisesti, vaikka ovatkin syntyneet hyvin erilaisista kynttiläaineksista. 

Sytykeruusut

Olen saanut lahjaksi sytykeruusuja, mutta ajattelin kokeilla niitä nyt itse. Vanhoista munakennoista muotoilemalla ja steariiniin dippaamalla se onnistui.

Huovutetut töppöset

Merinovillaisesta neulahuovasta huovutetut töppöset, joita on jo käytetty ahkerasti. Huovutetuissa tossuissa on se hyvä puoli, että ne voi muotoilla suoraan käyttäjän jalan mukaan.

Huopahelmet

Huopatyöt ovat käsityön taiteen perusopintojen satoa. Tässä huovutetut helmet, jotka huovutin lampaanvillasta pyörittelemällä. Sisään laitoin langan ja päähän silkkinauhaa. Pallot koristelin kirjontapistoin ja napein.

Huovutuskokeiluja: omituiset otukset

Rauskua muistuttava otus on laukku ja vaaleanpunainen pallukka on lompakko. Teoriassa. En ajatellut ihan bisnespukeutumiseen näitä asusteita. Tuli vain pakottava tarve muotoilla  tällaiset suuta aukovat huovutustyöt. Vaaleanpunainen otus on meillä eräällä hyllyllä. Rauskuparka saa haukkoa henkeään kaapin uumenissa.