Leo (11) ja Simo (9) ovat myös saaneet käsityöpistoksen. Kun poika pyytää ompelukonetta esille, niin eihän siitä oikein voi kieltäytyä. Ei, vaikka projekti sitoo myös äitiä. Ylinnä Simon piparipoika, jonka hän halusi tehdä joulumielen puuskassaan joululahjaksi, mutta jätettäköön vielä sanomatta kenelle. Meillä oli kylässä Simon kaveri Lauri, jolle piti myös tehdä samanlainen. Autoin poikia vähän kurveissa sekä päättelyssä. Lauri huokaisi vielä meiltä pois lähtiessään ompelus repussaan, että "Olipa kiva ommella!".
Simon piparipojan kädessä on lappu, jossa lukee: "Hei sinä! Vaikka olen piparipoika, älä syö minua! T: Piparipoika Pertti. PS. Minä pidän kuusista. Laitathan minut kuusen alle."
Leo halusi tehdä tyynyn minun käsityökurssilla värjäämistäni kankaista. Hän valitsi tämän kankaan, koska se on hänen oma vanha flanellinen vauvapeittonsa. Lisäksi Leo halusi oppia kirjailemaan saadakseen tyynyyn omat nimikirjaimensa. Ei muuta kuin opettelemaan. Tyynyyn on kuvan ottamisen jälkeen lisätty keltaisia hapsuja kulmiin. Sekin Leon tarkan visioinnin tulosta.
Täytyy ihailla poikien tarttumista toimeen. Mitäköhän seuraavaksi? Olkihimmeli? Tuohivirsut?
Täytyy ihailla poikien tarttumista toimeen. Mitäköhän seuraavaksi? Olkihimmeli? Tuohivirsut?
